Teollisuus, sahat ja myllyt

Rautu oli maatalouspitäjä. Mitään suurempia teollisuuslaitoksia ei ollut. Pieniä sahoja ja myllyjä oli sen sijaan useampiakin. Vanhin ja huomattavin näistä oli Sumpulan saha ja mylly, eli "Sumpulan savotta", vanhemmalta nimeltään. Jo 1700-luvulla valmistettiin savotassa valurautaisia esineitä mm. hautapatsaita, hellarautoja, tykinkuulia ja rautaisia keittoastioita eli "sukunoita". Viimemainitun valmisteen vuoksi sanottiin tehdasta erääseen aikaan myös "sukuna savotaksi. Myös viinaa oli tehtaassa joskus valmistettu. Tämän tehtaan omisti Sumpulan hovi, ja sen tuotteita vietiin mm. Pietariin. V. 1930 seuduissa oli tehdas usean vuoden ajan vuokrattu veljekset Husulle, ja nämä valmistivat siinä tiiliä sekä sahauttivat puutavaraa. Sen yhteydessä ollut mylly jauhoi ajoittain lähiympäristön viljelijöille ja pärehöylä valmisti kattopäreitä.


Näkymä Sumpulan sahan luota
 

Liippuan saha ja mylly olivat nimismies R. J. Relanderin rakennuttama 1900-luvun alussa. Se oli aikanaan pitäjän huomattavin, käsittäen raami- ja sirkkelisahan, höyläkoneen ja myllyn. Mainittu nimismies harjoitti huomattavaa puutavaraliikettä ja omisti useita maatiloja kunnassa.


Liipuan Saha ja Mylly
 

Kylmänojan mylly, pärehöylä ja limonaaditehdas olivat 1900-luvun alkupuolella kaupp. J. Kermisen omistuksessa. Myöhemmin oli kaupp. J. Vaskelaisen limonaaditehdas saman ojan varrella, hieman alempana. Korleen hovin saha ja mylly Korleen kylässä, sahasi ja jauhoi, paitsi hovin, myös lähiympäristön tarpeiksi. Kermisen ja Partasen mylly ja sirkkelisaha, rautatien varressa Raudun aseman lähellä, oli aikoinaan yleisesti käytetty. Anttolan saha ja Luomalan saha Orjansaaren kylän takamailla ja Paussun saha Orjansaaren ojassa on myös mainittava.


Juho Kerminen, Raudun Saha Oy:n isännöitsijä
  Martti Pyykön rakennuttamia sahoja ja myllyjä oli Raudussa useampia; Maanselällä, Haukkalassa ja Raudun asemalla. Hänen Raudun asemalle rakennuttamansa suurempi raamisaha joutui myöhemmin Raudun Saha -osakeyhtiön omistukseen, jossa myös rakennuttaja oli osakkaana. Tämän liikkeen toimitusjohtaja oli maanviljelijä ja liikemies Juho Kerminen.

Liike harjoitti huomattavaa puutavaraliikettä ostaen metsiä sekä puutavaraa, sahauttaen ne laudoiksi ja lankuiksi. Tässä sahassa oli kahden raamisahan lisäksi useamman laatuisia sahaus- ja höyläyskoneita. Sen yhteydessä oli myös myllylaitos useampine kivipareineen ja suurimolaitteineen. Vaikka saha palveli myös paikallistarvetta, oli päähuomio kiinnitetty ulosvientiin. Sahan omistama lautatarha oli aivan radan varressa, Raudun aseman lähellä, josta ulosvientitavara lähetettiin rautateitse.


Kermisen ja Partasen saha ja mylly Raudun aseman lähellä ja sinne johtava raide
 

Sirkiänsaarella toimi v. 1918 jälkeen Mannerin saha. Myöhemmin alkoi pärehöyliä, sirkkelisahoja ja kotitarvemyllyjä ilmestyä useampiin suurempiin taloihin. V. 1938 alkoi liikemies Simo Husu rakennuttaa isompaa myllyä Raudun kirkonkylään, mutta sota keskeytti tämän yrityksen. Raudunkylällä toimi Ville Pietiäisen nahkojen valmistamo. N. Podlutskij'n ajokalupaja Raudun aseman lähellä valmisti rehukärryjä ja muita ajokaluja. Matti Pusan sementtivalimo Mäkrällä valmisti kaivorenkaita. Juho Karhunen, Luukkolanmäellä valmisti suksia, Heikki Junni Orjansaaressa, ja Juho Sojakka Kärsälässä, valmistivat rekiä.

Savitiilen tekoa harjoitettiin, paitsi Sumpulan savotalla, myös Kaskaalan, Niittyjärven ja Sudenmäen kylissä. Kyläseppiä, jotka kengittivät hevoset, korjasivat työ ja ajokalut, oli pitäjässä useampia, mm. Haajanen, Orloff, Tamski, Loponen, Kesseli, Pulli ja Holttinen.